"Oli kiva istua iltaa porukalla:-)", Sinä tekstasit.

"Ei se minusta ollut luontevaa...", vastasin.

Sinä olit vaivaantunut, et käyttäytynyt luontevasti. Minä olin varuillani. Hän oli juuri katsonut elokuvan "Kolmistaan" ja hoiti puhumisen. Muutaman kerran Hän katsoi kummastuneena meitä. Ja minä olin vaivaantunut ja keskityin valkoviinin juomiseen. Koin itseni (syystäkin) petturiksi, en voinut olla avoin ja rehellinen tilanteessa. En tahtonut pettää Häntä, ystävääni. En tehnyt fyysisesti mitään, mutta tietoisuus Sinun ajatuksista ja yrityksestäsi, jonka torjuin... se on liikaa. Puhumattakaan siitä mitä jälkikäteen olen itse sisälläni tuntenut ... Se on enemmän kuin liikaa.

"Toivottavast saat itsesi koottua," tekstasit kun vastasin Sinulle että olen ollut terveenä, mutta olen hajalla. Niin. Kutsusi teille ei oikein nyt ole asia, joka minua auttaa kokoamaan näitä kulisseja. En tahdo nähdä Sinua. En aio olla yhteyksissä Sinuun. En halunnut menettää Häntä ystävänä, mutta en nyt kykene olemaan Hänelle ystävä, sillä tiedän liikaa.

Tarvitsen aikaa ja rauhaa.